Sivut

keskiviikko 5. syyskuuta 2012

Tuulen pakana.

Eilen iltapäivällä päätin lähteä kokeilemaan purjehdusta,  tuultakin oli luvattu enemmän kuin riittävästi,
ja yllätys yllätys säätiedoitus piti paikkansa. Säppiin oli tarkoitus lähteä mutta tuuli oli sen verran raikas, että päädyin purjein Pirskeriin seuran mökille purasemaan eväät pois. Olin suunnitellut parin päivän reissua. Illalla tuuli voimistui ja kiuluni seuran laiturissa sai sellaista rodeota, että morjes. Eihän tuohon voinut jäädä yöksi, eli kotiin päin. Vaan tuulen herra päätti alkaa puhaltamaan  klo. 20.00 kiusakseni yhä kovemmin. Empä alkanut sooloilemaan purjeiden kanssa, mieli kyllä olisi tehnyt koittaa, että kuinkas kiulu nyt tuulella käyttäytyy. En uskaltanut alkaa yksin tekemään kakkosen reiviä isoon. Tuuli oli todella puuskikas tuulimittari näytti 8-17ms. Lähtö päätöksen tehtyäni ja eväitä purressani etelästä tuli joku pursi mereltäpäin kovaa vauhtia kääntyen laitakarin fäärtille, purjeita ei ollut paljoakaan päällä, meno oli melko sporttisen näköistä. Laitakariin saavuttuani alkoikin jo olla varsin hämärää, omaan koti satamaan mentäessä olevat merkit löytyikin vasta 15m päästä. Laiturriin päästyäni ja veneen kiinnitetyäni oli jo pimeää, mietein että, oli se hyvä, kun en alkanut sähläämään matkalla purjeiden kanssa. Pimeys tuli arviointiani aikaisemmin ja nopeammin, kai nuo synkät pilvetkin teki oman osansa. Aallokko ei ollut erityisen kovaa tuuleen nähden laitakarin fäärtillä, sen verran saaria aallonmurtajana.



maanantai 3. syyskuuta 2012

Treeniä treeniä





Purjehdus ollut aika vähällä viime aikoina. Pari viikkoa sitten kävin Säpissä muhkean sieni saaliin toivossa, saalis jäi niin vaatimattomaksi ettei siitä ole paljon jälkipolville kerrottavaa. Käärmeitä poimimalla olisi koriin tullut painoa huomattavasti enemmän, vaan kameraa en ehtinyt esille ottaa kun jo käärme oli mättäiden alla. Onneksi kuitenkin oli kaunis päivä ja osanmatkaa reipas tuuli. Purjeiden trimmausta tuli harjoiteltua, jotain tuli opittuakin. Peräsimen painetta opein säätämään purjeita trimmaamalla, viron reissua tehdessäni oli monasti kovalla tuulella trimmit niin päin ahteria, että peräsimeen kohdistui valtava paine aivan suotta. Täysin purjein 7 ms sivutuuleen pystyin nyt trimmaamaan  purjeet siten, ettei peräsimeen tarvinnut edes koskea. Meno matkalla tuuli oli alku matkalla vaisu, mutta Markun jälkeen tuuli yltyi juuri mukavaksi treeni tuuleksi. Paluu matkalla Säpistä lähdettäessä tuuli oli navakkaa, Pirskerin jälkeen Laitakarin fäärtillä saarien suojassa tuuli oli enää heikkoa ja Laitakarin tykönä tuntui ettei enää tuulut ollenkaan. Meren pinta oli lähes peili, mutta Linda puski vielä klo. 22.00 eteen päin lähes parin solmun nopeudella. Oli jokseenkin niin rauhaisaa,   niin rauhaisaa.



Vastaan tuli kaljaasi Ihana.